maanantai 13. toukokuuta 2013

Tyylihistoriaa.

Renessanssi
Aikakausi, joka alkoi 1400-luvulla ja päättyi vuonna 1600. Varhaisrenessanssi alkoi jo 1300.
 Laajassa mielessä renessanssi tarkoittaa taide,- kulttuuri- ja aatehistoriallista siirtymistä keskiajalta uuteen aikaan.

Renessanssin tärkein sisustukseen liittyvä asia on symmetria. Tärkeää oli myös edustavuus ja mukavuus. Renessanssin aikana yleistyi maalauskoristelu sekä tapetointi. Seiniä värjättiin myös kalkkiväreillä vaaleiksi. Lattiat olivat koristeltuja joko marmorilla, mosaiikilla tai kivillä. Sisäkatto oli kasettikatto. Sisustuksessa käytettiin panelointia ja peiliovia sekä runsaasti tekstiilejä. Huonekalut aseteltiin kokonaisuuksiin. Pirttipöydät olivat yleisempiä pöytiä.

Renessanssin myötä Suomeen ilmaantuivat haarukat.
Renessanssivaikutteisia rakennuksia on mm. Turun Linna.



Barokki
Barokki oli n. vuosina 1600-1720.
Se oli taidesuuntaus, jota sävytti suurellisuus. Kaikki oli muokattua, pensaita leikattiin ja aukiosommitelmat yleistyivät. Barokki oli erittäin mahtipontista.

Barokissa käytettiin paljon valoa ja varjoa hyväksi. Suomessa vaikutti erityisesti hollantilais-englantilainen barokki, joka oli hillitympää sisustusta. Barokin aikaisia sisustuselementtejä ovat mm. rintapaneelit, raamatulliset aiheet sekä suuret ikkunat. Kaakeliuunit yleistyivät ja ryijyt ilmestyivät seinille.
Barokin ajan rakennuksia on mm. Louhisaari.


Rokokoo
Rokokoo oli vuosina 1730-1775.
Rokokoo keskittyi lähinnä sisustukseen. Sen pääpiirteitä ovat epäsymmetrisyys, luonnollinen kasvaminen, oikullinen s-viiva sekä liikevaikutelma. Tyyli on erittäin siro, spontaani ja leikillinen.

Suomessa rokokoo vaikutti enemmän yksityiskohtiin kuin kokonaisuuteen. Rokokoon mukana tulivat posliiniastiat ja muotokuvat. Huonekaluissa käytettiin irtopäällysiä.




Kustavilaisuus
Ruotsissa kehittynyt, 1775-1810 vuosina esiintynyt hallittu, hienostunut, selkeä ja harmoninen tyylisuuntaus. Kustavilaisuuden ykkösväri on hiilenharmaa, mutta usein käytettiin myös pastellisävyjä.
Kalusteet olivat vaaleita, lipastot tummempia jalopuusta tehtyjä, joissa oli intarsiaupotuksia. Kalusteiden päälliset olivat raidallisia. Yleisin kaluste oli hoikkalinjainen kirjoituslipasto, jonka kirjoitustaso käännettiin ylös.

Sohvat olivat umpiselkäisiä ja niissä saattoi olla vedettävät laatikkosängyt.
Sisustusta koristivat kullatut, suorakaiteen muotoiset peilit, soikeat peililampetit, soikeat kristallikruunut kahdesta metallikehästä, ryijyt sekä muotokuvat.


974078.jpg
Muonamiehen mökin sali

Empire
1804-1815 vuosina esiintynyt jyrkkä ja mahtaileva tyyli, joka on nimetty Napoleonin mukaan. Tyyliin kuului Roomalaisen antiikin ja Egyptin muinaisuuden ihannointi.
Empiren aikaan suomalainen ryijy menetti taiteellisuutensa. Suomalaiseen kotiin kuului taitavat verhosommitelmat, pitkät ja kapeat matot, lampetit, kynttilänjalat, patsaat, muotokuvat sekä maalaukset mustin tai kullatuin reunoin. Suosituin materiaali oli mahonki. Muotiin tulivat raidat, yksiväriset pinnat ja ornamentit.


Biedermeier
1830-1850-luvulla hallinnut tyylisuunta, jota kutsutaan myös myöhäisempireksi. Biedermeier muutti empiren jäykät linjat pyöreiksi ja värit tummiksi. Tekstiilien käyttö lisääntyi ja koteihin ilmestyi koriste-esineitä. Suomessa yleisin materiaali oli visakoivu sekä koivu, joka on petsattu mahongin tai vaalean puun väriseksi. Puu-upotukset olivat myös yleisiä. Nahkaa, jouhikangasta, villaa ja silkkiä käytettiin kalusteiden pehmusteina.


Kertaustyylit

Uusgotiikka
Syntyi Englannissa n.1830. Sisustustyylinä sitä käytettiin lähinnä kirjastoissa, herranhuoneissa sekä biljardisaleissa. Tuolien selustoihin tuli korkeita suippokaarimaisia muotoja. Suomessa uusgotiikka toteutui koriste-esineissä sekä joissakin huonekaluissa.


Uusrenessanssi
1860-1890 luvuilla, erityisesti Saksassa. Uusrenessanssi suosi suurta, näyttävää, komeaa ja raskasta. Tammi oli suosituin materiaali. Tyypillistä uusrenessanssille oli komeat ruokasalit, joissa oli kasettikatto. Tummat tapetit jäljittivät kultanahkaa. Verhot sekä niiden koristeet olivat runsaita ja raskaita. Kalusteiden jalat olivat suorat ja muotoon sorvatut, tuolin selustaa reunustivat pallopäiset, uurretut pylväät. Istuin oli yleensä rottinkia, rei'itettyä vaneria tai pehmustettu.

Uusbarokki
Lähinnä ruokasaleissa käytetty sisustustyyli vuosina 1880-1890.



Uusrokokoo
Kehittyi 1830 Ranskassa ja oli ehkä käytännöllisin kertaustyyli siroutensa, pienuutensa ja mukavuutensa ansiosta. Suomessa uusrokokoo esiintyi hillittynä, vaikka keski-Euroopassa se olikin hyvin räikeänpuoleista sekä ornamentteja käytettiin paljon.
Tumma puu, pähkinä ja mahonki olivat suosituimpia materiaaleja. Kalusteiden etujalat olivat sorvattuja tai s-kirjaimen mallisia, puuosissa oli veistoskoristeluja sekä jalkojen alla pyörät, jotta liikuttaminen olisi helppoa.

Uuskustavilaisuus
Musta, himmeäkiiltoinen puu erotti uuskustavilaisuuden aikaisemmasta kustavilaisuudesta. Muita värejä olivat sininen, punainen, vihreä ja kulta. Ornamentit pysyivät klassisina, tuolien selustat kilpimäisinä ja neliömäisinä. Istuimet ja selustat pehmustettiin ja verhoilu napitettiin kiinni. Samaista kangasta käytettiin verhoihin ja joskus myös tapetteihin. Sametti oli yleisin kangas.
Tyyliä voisi kuvailla salonkityyliksi sohvien, nojatuolien, pikkutuolien, pyöreiden sekä soikionmuotoisten pöytien, koristepylväiden ja korkeiden tymopeilien tuoman ilmeen takia.








1 kommentti: